Armon kautta Jumala antaa anteeksi kaikki vanhat ja uudet synnit, kun ihminen tulee nöyrällä rukouksella Jumalan eteen, olipa ihminen kotona, kirkossa, vankilassa, sairaalassa, kuolinvuoteella, ystävän tai sukulaisen luona, mökkilaiturilla tai maassa jossa kristinusko on kiellettyä, siis ihan missä vain. Jumala on kaikkialla ja myös Hänen armonsa ulottuu kaikkialle, kun sitä vilpittömästi ja totuudessa Häneltä anotaan.
Jumalan edessä ei tarvitse selitellä, miksi teit syntiä, sillä Hän tietää kaikki sinun motivaatiosi ja Hän näkee, kuinka sielunvihollinen sai sinut ansaan ja mitkä ovat heikkoutesi, joihin helpoiten lankeat. Ovatpa heikkouksia valhe, viha, vapaa seksi, rahanahneus, ylpeys, tai välinpitämättömyys, kaikki nuo ja monet muut ihmisten yleiset heikkoudet ovat jo Jumalan tiedossa ennen rukousta. Mikään ei pysy Kaikkivaltiaalta salassa, sillä Hän tutkii meidät jokaisen läpikotaisin. Älä siis edes yritä salata Jumalalta mitään, sillä silloin et astu totuudessa armonistuimen eteen. Jumalan edessä täytyy uskaltaa olla heikko ja epätäydellinen, vain sillä tavoin voi armo ja totuuden Henki tulla sinuun ja vapauttaa sinut synnin taakasta. Jumalan armo ei vapauta rikollista kuitenkaan maallisen oikeuden käsittelystä, sillä jos joku tekee rikoksen maan lakia vastaan, siitä täytyy kantaa vastuu ja oikeuden määräämä rangaistus. Mutta vankilassakin Jumala on lähellä niitä, jotka Hänen puoleensa rehellisesti kääntyvät.
"Sillä Jumalan sana on elävä ja voimallinen ja terävämpi kuin mikään kaksiteräinen miekka ja tunkee lävitse, kunnes se erottaa sielun ja hengen, nivelet sekä ytimet, ja on sydämen ajatusten ja aivoitusten tuomitsija: eikä mikään luotu ole hänelle näkymätön, vaan kaikki on alastonta ja paljastettua hänen silmäinsä edessä, jolle meidän on tehtävä tili."
- Kirje hebrealaisille 4: 12 - 13
Me kaikki olemme 'rikollisia' Jumalan lain edessä, vaikka sitä voi olla aluksi vaikea itselleen myöntää. Sielunvihollinen asettaa ihmisen sydämeen ylpeyttä, jotta ihminen ei kääntyisi ja pelastuisi. Vaikka sielunvihollinen asettaakin kiusauksen rikkoa Jumalan tahtoa vastaan, vastuu sen kuuntelemisesta on ihmisellä itsellään. Monet sanovat: 'en ole syntiä tehnyt' ja siten he eksyvät tietämättään kauas pois armosta ja Jumalasta. He saattavat uskoa Jeesukseen teoreettisella tasolla ja käydä jopa kirkossa, mutta heidän sydämensä ei ole nöyrtynyt avoimeen totuuteen Jumalan edessä ja heiltä puuttuu siten vanhurskaus ja pyhitys Jumalan, Jeesuksen ja Pyhän Hengen kautta. Voi ihmispoloiset, jotka luulevat olevansa turvassa, eivätkä ole! Tähän joukkoon kuuluu myös joitakin pastoreita, jopa vanhoja sellaisia. Vaikka he ovat lukeneet Raamattua viikoittain, heiltä puuttuu rehellisyys tai nöyryys Jumalan edessä ja sen vuoksi Pyhä Henki ei ole heissä, eivätkä he itse edes tiedosta sitä, sillä heidän seuraamansa oppi ei puhu Hengen voitelusta tarpeeksi. En sano tätä pahalla, vaan olen siitä aidosti huolestunut. En pelkästään heidän pelastumisensa vuoksi, vaan sen vuoksi, että he saattavat johtaa kuulijoita harhaan, jos heillä ei ole Pyhää Henkeä näyttämässä tietä. Olen rukoillut Pyhän Hengen johdatusta kaikille Jumalan palvelijoille, jotta he olisivat hyviä paimenia kuten Jeesus. Sinäkin voit rukoilla sitä.
Jumala unohtaa kaikki meidän syntimme, kun rehellisesti tunnustamme ne Jumalalle. Me emme saa niitä itsekään sen jälkeen muistella ja kiduttaa itseämme syyllisyydellä ja häpeällä. Jos niin teemme, usko ei ole meissä. Armon saamisen jälkeen on ihana vapaus ja rauha. Moni lähtee siitä jatkamaan matkaa samoin kuin ennenkin ja kohta rauha on taas poissa, kun synti pääsee sen tuhoamaan ja erottamaan ihmisen pois Jumalasta. Jotta rauha pysyisi ja Jeesus olisi meidän kanssamme, meidän tulee totella Jumalaa, kuten Jeesuksen opetukset ja Pyhä Henki meitä ohjaavat. Olen kirjoittanut tästä ennenkin, mutta tämä asia ei vanhene ja huolekseni törmään jatkuvasti uskoviin, jotka eivät kuuntele Jeesusta, eivätkä edes lue Raamattua.
Anteeksianto muille ihmisille näyttää olevan korkea kynnys monille, jopa joillekin paimenille. Eräs paimen sanoi: 'meillä on rajamme, mitä voimme antaa anteeksi ja viha on meissä, sillä olemme vain ihmisiä, emme jumalia'. Tällä hän opetti kuulijoita, mutta tämä ei ole Jeesuksen opetus. Ei Jeesus opettanut mitään rajoja anteeksiannolle. Isä meidän-rukouksessa Jeesus opetti: 'anna meille anteeksi meidän syntimme, niinkuin mekin anteeksi annamme niille, jotka ovat meitä vastaan rikkoneet'. Jeesus opetti tästä samasta asiasta myös vertauksen kautta, kun eräs palvelija ei antanut velkaa anteeksi toiselle palvelijalle, hänen herransa vaati häntä maksamaan kaiken takaisin mitä hän itse oli velkaa:
"Näin myös minun taivaallinen Isäni tekee teille, ellette anna kukin veljellenne sydämestänne anteeksi." - Matteus 18: 35
Jeesuksen opetusta ei pidä käsittää kuitenkaan väärin. Me emme edelleenkään saa Jumalalta vanhurskautta omien tekojemme tähden, vaan Jeesuksen ristinkuoleman kautta Jumalan pyhänä ja ihmeellisenä tekona, mutta armo ja vanhurskauden lahja velvoittavat meitä antamaan anteeksi, kuten mekin olemme anteeksi saaneet. Emme voi mennä viimeisenä päivänä Jumalan eteen sydän täynnä vihaa ja katkeruutta, vaan sinne mennään Jeesuksen mielen mukaisina, Hänelle uskollisina ja rauha sydämessä.
Ihmisluonto on heikko antamaan anteeksi, jos jotain todella pahaa meille tehdään. Jotkut eivät pysty antamaan anteeksi edes pieniä virheitä muille ihmisille. Se on tavallaan viharikos, sillä anteeksiantamattomuus on aina sidoksissa vihaan ja usein myös sydämen ylpeyteen. Eräs uskova sai raivokohtauksen, kun hänelle opetettiin anteeksiantoa, sillä hänellä oli väärä käsitys, että vain Jumala antaa meille anteeksi, mutta meidän ei tarvitse antaa anteeksi muille. Viha, katkeruus ja anteeksiantamattomuus voivat olla niin syvällä sydämessä, että siitä ei tunnu pääsevän irti millään omilla pyrkimyksillä. Onneksi ihmisen ei tarvitsekaan yksin siitä selvitä, sillä meille on annettu Pyhän Hengen voima, jos ensin otamme Hänet vastaan omaan henkeemme.
Pyhä Henki antaa voimia anteeksiantoon, silloinkin, kun se on vaikeaa. Pyhän Hengen voima toimii meidän sisältämme käsin, uudistaen meitä lempeydellä ja rakkaudella. Rakkaus on kaikkein suurin voima, kuten Jeesus sanoo. Rakkaus Jeesukseen auttaa antamaan anteeksi muille ihmisille. Kun me haluamme seurata rakasta Jeesusta, me annamme anteeksi muiden rikkomukset, sillä emme halua loukata Jeesusta ja Pyhää Henkeä katkeruudella ja vihalla. Anteeksianto vapauttaa meidät itsemmekin vihan taakasta ja energiamme pääsee virtaamaan parempiin asioihin. Viha on pahin energian syöjä, eikä sille pidä antaa edes pikkusormeakaan. Sielunvihollinen lähettää ihmisiä loukkaamaan muita, sillä se ei tietenkään halua kenenkään pelastuvan. Älkäämme menkö sen ansaan loukkausten tekijöinä tai loukkausten katkerina vastaanottajina. Raamattu ei turhaan opeta uskon kilvestä, sillä sitä me tarvitsemme joka päivä pahan juonia vastaan. Uskon kilpi suojaa loukkauksilta, mutta ei niin, ettemme saisi niitä vastaamme, vaan niin, että ne eivät satuta meitä niin paljon, että eksyisimme loukkausten tähden pois Jumalasta.
Paavali kirjoitti synnistä ja armosta:
"Onko meidän pysyttävä synnissä, että armo suureksi tulisi? Pois se!
Me, jotka olemme kuolleet pois synnistä, kuinka me vielä eläisimme siinä?
Vai ettekö tiedä, että me kaikki, jotka olemme kastetut Kristukseen Jeesukseen,
olemme hänen kuolemaansa kastetut?
Niin olemme siis yhdessä hänen kanssaan haudatut kasteen kautta kuolemaan,
että niinkuin Kristus herätettiin kuolleista Isän kirkkauden kautta,
samoin pitää meidänkin uudessa elämässä vaeltaman."
- Paavalin kirje roomalaisille 6: 1 - 4
Kuolemalla tarkoitetaan edellisessä kuolemista pois pimeästä jumalattomuudesta. Jeesuksen kautta uudestisyntynyt ihminen vaeltaa uutta valkeuden tietä, kuten Paavali sanoi. Siunausta ja Jumalan armoa sinulle!
 |
| Jeesuksen kärsimys meidän puolestamme. Kuva: Pixabay |
